sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Lättysunnuntai



Aamukävelylle lähtiessä koiruus ampaisikin terassilta oravan perään kuin hauki rannasta. Ehdin jo huutamaan perään, että eieieieiei.... mutta onneksi hapsukorvainen happihyppelykaverini ei venäyttänyt uudestaan jalkaansa, vaan tuli hyvin tyytyväisen oloisena, häntä tötteröllä, "täällä ei tupsuhännät hääri" -ilmeellä takaisin!

 

Vietettiin varmuuden vuoksi vielä huilailusunnuntai ja päätin viritellä kesäkeittiön grilliin tulet ja paistaa lättyjä ulkosalla. Pilvisestä ja tihkusateisesta kelistä huolimatta sain tulet syttymään, mutta totesin, että uudenkarhean retkilettupannun alkupolttoa varten ei kaapista löytynytkään sopivaa öljyä tai rasvaa, joten paistoinkin letut loppuviimein sisällä.



Suunnitelmat vaihtuivat lennosta, mutta lätyt maistuivat herkulliselta omena-vaniljahillon kera! 

Tässä vielä hyvä ja helppo ohje, jonka nappasin (ja sovelsin) vegaanihaasteen sivulta:
https://vegaanihaaste.fi/reseptit/letut

5 dl    mantelimaitoa
½ tl     suolaa
2 rkl    sokeria
2 rkl    rypsiöljyä
4 dli    vehnäjauhoja

Nämä kaikki ainekset vispilällä sekaisin ja taikinan annetaan huilata noin puoli tuntia ennen kuin letut paistetaan kuumalla pannulla. Paistamiseen käytin Sinistä Keijua ja varmuuden vuoksi otin myös palohälyttimestä pariston pois 😂

lauantai 13. maaliskuuta 2021

Itse, kun tekee, niin saa mitä sattuu tulemaan...


Vuosihan lähti sitten semmoisella haipakalla käyntiin, ettei ole kerennyt varistakaan sanomaan kuin linnuksi. 

Työtehtävät ovat hoitaneet aamu- ja päivävuorojen tehtäväjaon ja sen lisäksi pitkä ja pimeä koronatalvi ei ole varsinaisesti kannustanut mihinkään hurjiin urotekoihin vapaa-ajallakaan. Juurikin olen Helmerin jaksanut lenkittää, tehdä henkenipitimiksi jotakin särvintä (toki hirmuisen maukkaita ruokaherkkuja olen myös löytänyt, niistä EHKÄ joskus myöhemmin lisää....), lämmittää huushollia sekä hätistellä kaikkein suurimmat harmaat pölyvillakoirat pois jaloista. 

Nyt kohtuullisen hektisen työviikon jälkeen ja kun koiruuskin meni jotenkin nyrjäyttämään jalkansa, niin viikonloppulenkit vaihtuivat rauhalliseen (joskin hieman huolestuneeseen) hissutteluun, joten päätin kokeilla nuorimman tyttäreni vinkkaamaa ruisleipäohjetta. Alkuperäinen ohje löytyy osoitteesta https://www.anninuunissa.fi/helpot-ruisleivat-eli-ruispalat-kotona/

Kuten tämän kertaisesta otsikoinnista voi jotain ehkä aavistella, niin helposta ohjeesta huolimatta pikkuisen piti wannabe-kätevän emännän soveltaa. Ja se joka yllättyy, voi nostaa käden, heh.



Ruisleipien tekoon tarvitaan siis:

5 dl    n. 42 asteista vettä

2 tl     merisuolaa (ohjeessa luki hienoa, mutta kaapissa oli vain karkeaa...)

1 rkl    tummaa siirappia

1 pss    kuivahiivaa

1,5 dl   vehnäjauhoja

7 dl      ruisjauhoja


Ainekset käytännössä vain sekoitetaan lusikalla sekaisin ja annetaan taikinan nousta lämpimässä ja vedottomassa paikassa kolmisen varttia. Itse laitoin isoon kattilaan lämmintä vettä, leivontakulhon kattilaan ja peitin koko komeuden keittiöpyyhkeellä.

Kun taikina on noussut, laitetaan pöydälle reilusti ruisjauhoja, kaadetaan taikina jauhojen päälle ja ripotellaan vielä taikinan päälle reilusti ruisjauhoja. 


Jos oma keskittymiskyky on yhtä huima kuin minulla, niin tässä kohtaa saattaa ihmetellä, että mitenkäs tätä taikinaa on tarkoitus kaulia, kun taikina on äärettömän pehmeää ja tarttuvaista. Ja tässä kohtaa saattaa myös se älyvalo vilahtaa, että totta tosiaan... jäi ne viimeiset 2 dl ruisjauhoja muuten laittamatta....

Sen jälkeen kaavitaan taikina takaisin leivontakulhoon, lisätään summamutikassa parin desin verran lisää jauhoja taikinaan, vähän sekoitetaan, kaadetaan taikina takaisin jauhotetulle pöydälle, unohdetaan ne alkuperäisessä ohjeessa mainitut 16 leipäpalasta ja jaetaan taikina kahtia, vähän pyöräytetään ja nostetaan leivinpaperoidulle uunipellille. Tökitään haarukalla reikiä, laitetaan uuni lämpeämään ja annetaan leipälimppujen nousta puolisen tuntia.



Ja jälleen piti vähän soveltaa, joten 225 asteen ja 18 minuutin sijaan leivät saivat nauttia ensin 200 asteen lämmöstä n. 20 min ja sen jälkeen 150 asteen jälkilämmöstä 20-30 min, kunnes leipä "kumisee", kun koputtaa leivän pohjaan. Tämän jälkeen kääräisin leivät hetkeksi vällyjen väliin eli keittiöpyyhkeen sisään huilaamaan.


Ja viimein pääsin maistamaan. Vaikkei leivontasessio nyt ihan sujunut ilman kuperkeikkoja ja hämmennystä, niin ihan hurjan hyvää näin suksisiivuinakin ja pelkän voin (lue: kaurakasvismargariinin) kanssa. Nam! Teen kyllä toistekin! 


 



keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Tästä tämä nyt lähtee! 

Blogipohja on odotellut jo pitkän tovin, milloin ehtisin aloittaa kirjoittamisen! Ja ensimmäinen postaukseni liittyykin syömiseen, joka on yksi lempiasioistani. Tämän vuoden Loppiainen on sujunut mukavasti koirani Helmerin kanssa esineruututreeneissä, jonka jälkeen lähdimme ihailemaan ihanaa kuuraista luontoa. 

Olenkin ollut aivan yltiökyllästynyt pimeään, kuraan ja sateeseen, joten nautimme täysin sydämin kirpsakasta pakkassäästä ja huokailin ihastuneesti jokaisen huurteisen heinänkorren ja puunoksan sekä jäätyneen lammikon ja kuraojan kohdalla. Ihanaa!



Raikkaassa säässä ulkoilun jälkeen maistuukin jo ruoka ja lämmitin nopeasti edellispäivänä tekemääni kalatonta keittoa. Ohje löytyy vegaanihaasteen sivuilta https://vegaanihaaste.fi/reseptit/kalaton-keitto. Aivan loistava huijauskeitto kalaruokien ystäville!

Ruoan jälkeen laitoin muuriin valkeen eli leivinuunitakkaan tulet (antteks, mutku mä asun tääl länsrannikol, nii saatta tulla välil vähä murret joukko). Aivan yllättäen... hups, ennemminkin ehkä odotetusti alkoi herkkuhammasta kolottamaan. Mitä tehdä, kun joku on ahminut kaikki joulusuklaat ja herkut... apua?! 

Hätä ei ole tämän näköinen, vegaanihaasteen sivuilta löysin jopa melkein terveelliseltä kuulostavan herkkureseptin (koska banaani). 

https://vegaanihaaste.fi/sites/default/files/inline-images/Vegaanihaaste-arkiruoat-web.pdf?fbclid=IwAR0XhSU0GPB8P1vQR8lxGN_p385bxFhxIyZFW3YXFzWITLd53shIFyPSe6k --> sivu 16 / Suklaa-banaani-muffinssit / 12 kpl tai yksi Laiskan emännän muffinssi


MUTTA, mitä sitten, kun sitä suklaata ei enää ole?! 

Voit loistavasti korvata reseptissä tarvittavan 75 g suklaata seuraavalla kombolla eli korvikesuklaalla

3 rkl tummaa kaakaojauhetta

1 rkl sinistä Keijua

1 rkl maapähkinävoita

1 rkl hienosokeria

Sekoita kaikki ainekset sekaisin haarukalla ja lisää taikinaan pieninä palasina.

 



Haluan todellakin nimetä tämän ohjeen uudelleen LAISKAN EMÄNNÄN MUFFINSSIksi, koska ensinnäkin plääh - suklaan kanssa piti soveltaa ja tietenkään en löydä muffinssivuokaani ja paperivuoat ovat niin hepposia, joten niinpä tein yhden ison muffinssin kakkuvuokaan ja pyöristin ylöspäin tasalukuun jopa ohjeessa kerrotun paistolämpötilankin.

Joten näillä mennään...

        Ainekset

1 kypsä banaani 

1 dl vettä 

1/2 dl rypsiöljyä

1 1/2 dl sokeria 

2 tl vaniljasokeria 

1/2 tl suolaa 

1 tl leivinjauhetta 

1/2 tl ruokasoodaa 

2 1/2 dl vehnäjauhoja 

75 g maidotonta suklaata, jonka voit korvata suklaakorvikkeella


Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 

Voitele kakkuvuoka rypsiöljyllä. 

Kuori ja muussaa banaani. 

Sekoita banaanisose, vesi, öljy, sokeri, vaniljasokeri ja suola. 

Siivilöi joukkoon leivinjauhe, ruokasooda sekä vehnäjauho ja sekoita tasaiseksi.

Valmista korvikesuklaa. Pyörittele siitä pieniä "suklaapastilleja" ja sekoita ne lusikalla varovasti taikinan joukkoon.

Kaada taikina rypsiöljyllä siveltyyn vuokaan ja paista keskitasolla n. 20 min. 

Malta mielesi ja anna muffinssin jäähtyä hetken aikaa ennen sen kumoamista ja syömistä. 

Muffinssia tuskin tarvitsee pakastaa jos on yhtä perso herkuille kuin minä! 😂

 


psssst... voit halutessasi koristella muffinssin tomusokerilla kuten minä tein.


Ja koska minulla on ensimmäinen Bokashi -kokeilu meneillään, niin tietenkin muistutan, että muistathan lajitella banaaninkuoret joko biojätteeseen tai Bokashi-astiaan! Kerron tästä kokeilusta myöhemmin lisää, kunhan tutustun lajiin paremmin. Sillä välin voit tutkia alustavasti aihetta vaikkapa täältä hyötykasviyhdistyksen nettisivuilta: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi/




Herkullista Loppiaista!